Maalaismummu kaupungissa (ja ranskalaista parkkeerausta)

Rakas äitini vietti siis suurimman osan Nizzan reissusta sairaita hoivaten (ja lopuksi sairastui itsekin) sisätiloissa. Onneksi kaupungista löytyy ihmettelemistä maalaismummulle, kun vaan ikkunoista ulos katsoo kadulle, jossa ranskalaiset parkkeeraavat miten sattuu. Täytyy myöntää, että on itsekin tullut vietettyä aikaa ihmetelleen ranskalaista pysäköimistyyliä, joka on suomalaissilmin katsottuna aika välinpitämätön. Mummu (ja minä) myös kovasti ihailee ranskalaista asennetta taskuunparkkeerauksessa: puskurit on tehty tönimistä varten.

Mummu kovasti odotti näkevänsä, kun tämä auto lähtee parkista, mutta taisi jäädä näkemättä.

 

Saattaa näyttää siltä, että tuossa on vaan aamuruuhka, mutta ei. Kaikki kuvassa olevat autot ovat parkissa. Sisemmästä rivistä pääsee pois, kun tööttää niin kauan, että vieressä olevan auton omistaja tulee siirtämään autonsa pois.

Miten kauas suojatiestä saikaan pysäköidä?

 

Sama paikka kuin edellisessä kuvassa, mutta Fiksu jättää tilaa myös jalankulkijoille.

Todettakoon vielä, että meillä ei ole autoa, eikä kyllä varmaan tulekaan. Minä enkä mieheni emme täällä uskaltaisi ajaa. Onneksi kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä.