Eläintarhassa

Tämän sunnuntain retki kohdistui Cap Ferratissa sijaitsevaan eläintarhaan. Tytär oli aamulla kovasti eläintarhaan menoa vastaan. Ihmettelimme sitä kovasti ja saamistamme vastauksista päättelimme, että tytär kai luuli, että eläimet kulkevat vapaina eläintarhassa. Leijonat erityisesti pelottivat. No, selitettyämme miten eläintarha toimii, tyttö lähti matkaan innoissaan, joskin olisi edelleen halunnut enemmän kuumahiekkaiselle rannalle.

Koska meillä ei ole autoa ja mieluummin matkustamme junalla kuin bussilla, katsoimme kartalta lähimmän juna-aseman. Sieltä (Beaulieu-sur-mer) näytti olevan noin kahden kilometrin matka eläintarhaan. No olihan se varmaan kaksi kilometriä, mutta vuorotellen ylä- ja alamäkeä. Rattaiden kanssa helteessä kävely ei ollut mitenkään nautittavaa, varsinkin kun jalkakäytävät olivat juuri ja juuri rattaiden levyiset.

Eläintarha oli kyllä käymisen arvoinen. Pienihän se oli, mutta ehtipähän katsella kaikkia eläimiä kunnolla. Tytär tykkäsi kuulemma eniten karusellista (kolmen hengen kolikkokaruselli) ja eläimistä eniten isosta karhusta, joka näyttäytyi yleisölleen anteliaasti. Pienen apinanpoikasen, joka roikkui vielä kiinni äidissään hän olisi halunnut itselleen. Apinaemo poikasineen oli kyllä minunkin suosikkini, sekä taitavasti roikkuva hämähäkkiapina.

Tyttären suusta kuulee nykyään niin nerokkaita ja hauskoja juttuja, että niistä voisi perustaa oman blogin. Tämän päivän ykkönen oli, kun hän puhui kulkusista. Ihmettelimme, että mitäköhän eläimiä ne ovat, kunnes selvisi, että tytär tarkoitti kilejä. Soi hänellä vissiin joululaulu päässä.

Nämä sunnuntairetket ovat kyllä kivoja viikon nollaajia ja samalla tulee Riviera tutuksi. Idän suunnan juna-asemakaupunkeja olemme käyneet läpi järjestyksessä. Beaulieu-sur-mer oli kiva pikkukaupunki, ilmeisesti suunnattu hyvätuloisille asukkaille. Cap Ferratissa oli suuria luksustaloja korkeiden aitojen takana ja maisemat noista taloista merelle mahtoivat olla upeita.
Valitettavasti ei tullut otettua kuvia.