Cannes

Silläkin uhalla, että blogi alkaa muistuttaa matkailublogia, kerron, että sunnuntaina kävimme Cannesissa (vai Cannes'ssa, vai miten se pitäisi kirjoittaa?). Tavoitteena oli vähän katsastaa kaupunkia ja viettää eniten aikaa rannalla. Ensin kuitenkin piti katsastaa kaupungin kuuluisin nähtävyys, elokuvafestivaalipalatsi. No, olin sen jo nähnyt vuonna 1993, joten rakennuksen mitäänsanomattomuus ei tullut yllatyksenä. Isohan se oli ja turistit ottivat kuvia ulkoportaiden punaisella matolla. Minä en ottanut, vaikka turisti vielä olenkin. Minulle riittää, että otin yhden silloin vuonna 1993. Hiukan ihastelimme vieressä olevan sataman huvijahteja ja mietimme, että olisi kiva olla edes kuukauden verran huippurikas ja risteillä ihanalla jahdilla Välimerellä.

Hiukan kävelimme Cannesin vanhassa kaupungissa etsimässä ravintolaa, mutta sunnuntai-iltapäivänä auki oli vain muutama ja vanha kaupunki oli hyvin hiljainen. Ruokapaikan löysimme meluisalta rantakadulta - turistiravintola, josta yllättäen saikin hyvän kalalautasen. Syötyämme pääsimme vihdoin rannalle. Cannesin ranta osoittautuikin parhaaksi rannaksi tähän asti. Kyseessä on hiekkaranta, joka on tyttärelle tietenkin se paras verrattuna Nizzan ja monen muun paikan kivirantoihin. Tyttö ei edes halunnut uimaan, vaan kaivoi isoa kuoppaa ja välillä oikein kylpi hiekassa. Äiti kyllä kävi mielellään uimassa. Cannesin ranta on myös todella pitkä, joten ihmisiäkin on kohtalaisesti, tosin kuin Villefranch-sur-merin tai Juan les Pinsin rannalla, jotka olivat sunnuntai-iltapäivänä ihan täyteen pakattuja. Cannesiin siis joskus uudestaan! Junalla sinne matka kesti reilut puoli tuntia, ei paha.