Nizzalais-ranskalainen ruoka-aakkoset

Seuraavaan olen saanut vaikutteita aakkosia opettelevalta tyttäreltäni ja hesarin nettikolumnistilta.

Artisokka - latva-artisokkaa olen ensimmäistä kertaa laittanut Ranskassa. Artisokan esikäsittely on vaivalloista (täällä hyvät ohjeet), mutta sen jälkeen tarvitsee vain panna veteen kiehumaan ja mausteeksi sitruunamehua ja voisulaa, niin kyllä maistuu.

Blette eli lehtimangoldi. Tätä saa halvalla torilta. Yksinkertaisinta on paistaa bletteä pannulla valkosipulin ja pinjansiementen kanssa. Voi käyttää myös makeaan blette-piirakkaan.

Compote eli kompotti. Omenasose, jossa voi olla mausteena myös muita hedelmiä tai marjoja. Saa kaupasta myös sokerittomana. Erittäin suosittu välipala ja jälkiruoka. Terveellisempää kuin suomalaiset lastenruokahedelmäsoseet, koska ovat 100% hedelmää.

Daube. Täälläpäin suosittu lihapata. Tarjoillaan usein gnocchien tai pastan kanssa.

E-koodit. Oman näkemykseni mukaan lisäaineita ei täällä käytetä niin paljon kuin Suomessa. Myös luomuruoka on suositumpaa ja halvempaa.

Frites eli ranskalaiset perunat. Aika yleinen lisuke. Ravintolan lastenannos on usein ranskalaiset kinkulla, jauhelihapihvillä tai nugeteilla.

Grillattu broileri. Melkein joka kadunkulmalla on tarjolla grillattuja broilereita (poulet roti), joita on kätevä ostaa perheelle iltaruuaksi. Syödään usein perunalastujen kanssa.

Hanhenmaksa. Erittäin epäeettinen ruokalaji. Valitettavasti julmuudet unohtuu, kun hanhenmaksaa maistaa, niin hyvää se on. Varsinkin ruisleivän kanssa. Hanhenmaksapizza on myös hyvää. Hanhenmaksasushiakin olen täällä bongannut.

Illallinen. Ranskalaisten tärkein ateria. Syödään noin klo 19.30-20 alkaen. Ennen seitsemää illalla on vaikea löytää ruokaa tarjoilevaa ravintolaa. Meidän perhe on sen verran ranskalaistunut, että viiden aikaan syödään välipalaa ja illallinen ranskalaiseen aikaan.

Juusto eli fromage. Paha haju työpaikan jääkaapissa ei aina johdu sinne jääneestä vanhasta eväspaketista vaan usein myös vasta-avatusta juustopaketista. Tärkeä kalsiuminlähde etenkin lapsilla, kun maito ei enää ole ensisijainen juoma.

Kinkku eli jambon. Käytetään usein patongin välissä tai salaatissa, joskus ihan sellaisenaan aterialla (katso kohta F).

Linssimössö. Säilyketölkissä myytävä herkullinen eines. Muistuttaa myös maultaan hernekeittoa, mutta sisältää enemmän lihaa ja syödään haarukalla. Meidän perheen suosittu arki-iltojen ruoka.

Mousse au chocolat. Jälkiruokien kuningatar (tai presidentti, kun nyt Ranskassa ollaan).

Nutella. Suklaa-maapähkinävoi, jota syödään esim. letun tai leivän kanssa. Viime lauantaina maistoin nutella-sushia.

Omena. Taitaa olla ainoa hedelmä, jota saa kotimaisena läpi vuoden.

P-kirjaimeen olisi tarjolla useita vaihtoehtoja, kuten patonki, petit farci ja pan bagnat, mutta minulle tärkein on Picard. Kauppa, jossa myydään vain pakasteita. Sieltä ostan mikrolounaani, useat illalliset puolivalmiina ja pakastemarjat. Valikoima on laaja ja laatu hyvä.

Quiche esim. Lorraine. Suolainen piiras.

Ratatouille. Pannulle kesäkurpitsaa, munakoisoa, sipulia, tomaattia ja paprikaa. Mausteeksi valkosipulia ja yrttejä. Mitä pidempään hauduttaa, sitä parempaa tulee. Tämä on siis minun reseptini, en tiedä, miten se oikeasti pitäisi laittaa.

Socca. Kikhernejauhoista valmistettu, isolla pannulla paistettu paksu lettu, jota syödään katukuppilassa muiden Nizzanherkkujen kanssa

Tarte au citron. Makeista tortuista paras, varsinkin jos on vielä marengilla päällystetty.

Uuden sadon vihannekset ja hedelmät. Niitä on tarjolla ympäri vuoden ja valikoima vaihtuu sesongin mukaan.

Velouté eli keitto.

Nimestä ja siihen sopivasta ulkonäöstä huolimatta tämä keitto oli ihan herkullista.

Wasa-ruisnäkkileipää löytyy meiltä aina. Onneksi sitä saa lähiruokakaupasta. Tuoretta saksalaistyyppistä ruisleipääkin saa esim. luomukaupasta.

Xylitolia olen yrittänyt mainostaa ranskalaisille, mutta kaupasta ei ainakaan vielä saa xylitolipurukumia, joten se täytyy tuoda Suomesta.

Yaourt eli jugurtti, jota ranskalaiset syövät paljon. Täältä saa parempaa ja halvempaa maustamatonta jugurttia kuin Suomesta ja syön sitä aamuin ja illoin marjojen tai kompotin kanssa.

Zucchini on kylläkin italiaa ja on ranskaksi Aubergine, munakoiso. Kuuluu vihanneksiin, joita tulee täällä käytettyä usein. Nizzalainen herkku on kevyesti leivitetyt, öljyssä paistetut munakoisoviipaleet.